Pohdinnan paikka. 

Jos ihminen on eri mieltä kuin minä. Enkä voi ymmärtää miksi hän ajattelee niin kuin ajattelee, minun mielestä väärin. Miten hän voi olla niin tyhmä, sokea ja tietämätön. Puolustaa yleisestikin ajateltuna vääriä arvoja.

Ja silti hän voi olla samalla tunteen tasolla hyvän tunteen jättävä, asiallisesti puhuva. Jopa lempeän oloinen.

Mitä tämän ristiriidan edessä pitäisi tehdä tai ajatella? Olen ihastuksen partaalla mutta en tiedä kuinka tässä käy.

Pitäisikö lopettaa ihmiseen tutustuminen jota en ole vielä edes nähnyt tai puhelimessakaan puhunut. 

 

Mitä minun pitäisi tehdä?