Kuinka sitä voikaan olla hukassa syömisen kanssa, nyt jo useamman vuoden ajan. Välillä asian on jollain lailla tiedostanut, mutta syvempää ymmärrystä siitä ei ole jäänyt niin että sen eteen töitä kunnolla tekisi niin että asia normalisoituisi ja syömisestä tulisi luonnollista. Nyt olen ”vahingossa” ollut yhteydessä järjestöön, jossa syömishäiriöitä hoidetaan tai ainakin niistä keskustellaan yleisellä tasolla. Facebooksivutkin ovat olemassa, jahka niihin tutustun. Varmasti ongelmasyömiseen on olemassa monenlaisia sivuja. Tuossa yhdistyksessä häiritsi nyt alkuun ainakin se, että suosittelivat minulle kirjoja joissa on mielestäni ääriajattelua, eli ruokailemisen kontrollointia ja kapeuttamista, vältellen joitakin ruokalajeja kokonaan. Sellainen ei mielestäni sovi sellaiselle jolla on muutenkin pitelemisestä siinä mitä söisi. Minusta paras ajatus oikeasti on se, että kaikkea saa syödä mutta kohtuudella. Mutta tänä aikana syöminen on yleisestikin hankalaa, ja hyvän syömisen tiedot ovat ristiriitaisia. Mutta minusta parasta olisi palata siihen alkuperäiseen syömiseen mikä aina ennenkin on ollut, eli sekasyöminen.  Kaikkia ruoka- aineksia saman verran,  suurin piirtein.  Vaikka kuinka kehotettaisiin syömään jotain superterveellistä tai yleisestikin terveellisiä, sillä se sekoittaa mielen ja saa syömisen kontrollointiin, ainakin minulla.

Olen huomannut kaupassa käydessäni että ajatukseni ruuasta ovat jakautuneet ainakin kahtaalle, joko tosi epäterveellisiin, tai sitten tosi terveellisiin. En osaa ajatella näiden kahden välillä. On raskasta ja hankalaa käydä kaupassa kun tämä tietoisuus on mielessä, ja silloin on entistä vaikeampi tehdä ostopäätöksiä. En tiedä miten saisin nuo ajatukset pois mielestä. Täytyy sen eteen tehdä töitä ja etsiä siihen tietoa ja apua, keskitite. Hyvää tuossa järjestössä oli se, että kehottivat kokonaan jättämään mielestä ruuan, kehon, ja painon ajattelemisen. Se oli hyvä kehotus, mutta ei oman kehon ja painonkaan tarkkailu ja hyväksyminen helpolla onnistu. Mutta hyvä tietää että on tuollainen päämäärä. En tiedä olisiko tehtävä konkreettisesti niin, että kun ajatus ruuasta, kehosta ja painosta tulee mieleen, ajatuksen katkaisisi heti. Varmasti sitä ei ainakaan alkuun heti huomaa kuinka useasti ajatukset näihin asioihin menevät.  Tästäkin aiheesta lisää sitä mukaa, kuin ajatuksia tulee.